Yleistä

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

Työtapoja

Vieraiden kielten opetuksessa opettaja valitsee työtavat ottaen huomioon kunkin opetusryhmän erityispiirteet sekä opetusjärjestelyt. Valitut työtavat harjoittavat kaikkia kielen osa-alueita monipuolisesti oppilaan taidot ja ikä huomioon ottaen. Oppilasta kannustetaan ilmaisemaan itseään rohkeasti virheitä pelkäämättä. Opettajajohtoisen, itsenäisen ja pari- ja ryhmätyöskentelyn lisäksi voidaan käyttää soveltuvin osin yhteistoiminnallista oppimista sekä portfoliotyöskentelyä. Käytettävät työtavat tukevat oppilaitten keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. 
Opettajan valitsemat työtavat auttavat kutakin oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen.

Alaluokilla (1-)(3-6) painotetaan suullista harjoittelua ja etenkin ensimmäisten vuosien aikana oppimista laulujen, lorujen, leikkien ja pelien avulla. Integrointi muihin aineisiin on mahdollista.
Yläluokilla (7-9) kirjallisen harjoittelun osuus (A-kielessä) lisääntyy. Oppilaan vastuu omasta työskentelystä ja oppimisesta kasvaa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään vieraan kielen elinikäisen oppimisen tarpeellisuutta ja merkitystä.

Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppilas käsittelee opittavaa ainesta aiemmin oppimiensa tietorakenteiden pohjalta. Vieraiden kielten opetuksessa edetään spiraalinkaltaisesti laajentaen siten, että samoja asioita käsitellään toistuvasti syvällisemmin.

Arviointi

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet.

Kieli, kulttuuritaidot ja oppimaan oppiminen arvioidaan yhteisellä arvosanalla. Oppiaineen arvosana perustuu oppilaan senhetkiseen kielitaitoon. Arvosanan perustana ovat erilaiset kokeet ja muut arvioitavat kielelliset tuotokset (esimerkiksi summatiiviset kokeet, sanakokeet, kielioppikokeet, kirjoitelmat, suulliset kokeet, esitelmät, jne.) sekä tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen.

Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta ovat A –kielessä kuudennen luokan päättyessä. Oppiaineen nivelkohtiin liittyvät hyvän osaamisen kuvaukset ovat ohjeelliset. Ne on tarkoitettu antamaan suuntaa opettajan suorittamalle arvioinnille. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus märittelee tason arvosanalle kahdeksan (8).
Päättöarvioinnin kriteerien mukaan arvioidaan oppilaan osaamista silloin, kun yhteisen oppiaineen opinnot päättyvät. Sekä hyvän osaamisen kuvaukset että päättöarvioinnin kriteerit löytyvät oppiaineen kohdalta opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A-kielestä ja/tai valinnaisesta B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätetyn, hyväksytyn arvosanan tilalle merkintä ”hyväksytty”. Jos arvosanasta halutaan erillinen todistus, voidaan sellainen antaa.

Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen voidaan edellyttää valintaan sitoutumista. Koska kuitenkin oppilaan tekemä valintapäätös on joskus tehty ilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muusta syystä osoittautua liian raskaaksi, voidaan keskeyttäminen joskus sallia.

Hyväksyttävät vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteet ovat:
· kahden A –kielen opiskelu on osoittautunut tukitoimista huolimatta oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta liian raskaaksi
· vapaaehtoisen A –kielen jättäminen pois oppilaan opinto-ohjelmasta todennäköisesti edesauttaa muiden oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden opiskelua

Mikäli oppilas perusopetuksen aikana haluaa muuttaa kieliohjelmaansa siten, että 
vapaaehtoisesta A –kielestä tulee oppilaalle pakollinen A-kieli, perusteet ja menettelytapa ovat samankaltaiset kuin vapaaehtoisen A –kielen lopettamisessa.
Mahdollinen vapaaehtoisen A –kielen vaihtaminen pakolliseksi A -kieleksi on aina poikkeustapaus, joka harkitaan huolellisesti. A –kielen keskeyttäminen edellyttää aina keskustelua syistä oppilaan, huoltajan, luokan- ja kielen opettajan ja erityisopettajan kesken. Mikäli yksittäisen oppilaan kieliohjelmaa joudutaan yllä mainituista syistä muuttamaan, se olisi suositeltavaa tehdä joko perusopetuksen 5. luokan tai 7. luokan lopussa.
Huoltaja hakee kirjallisesti muutosta oppilaan kieliohjelmaan. Muutospäätökseen osallistuvat kulloisenkin tapauksen mukaan oppilaan luokanopettaja, kyseisen aineen opettaja, erityisopettaja ja koulun rehtori. Lopullisen päätöksen asiasta tekee koulun rehtori.
Jos pakollinen ja valinnainen A –kieli halutaan vaihtaa keskenään perusopetuksen päättövaiheessa, valinnaisen A –kielen arvosana voidaan jättää huoltajan pyynnöstä merkitsemättä perusopetuksen päättötodistukseen.

A – kieli
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötäoppilailla alkaa myös kehittyä 
kulttuurien välinen toimintakyky.

VUOSILUOKAT 1-2

Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

Kunnalliset tavoitteet ja sisällöt ovat yhtenevät valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden kanssa.

VUOSILUOKAT 3-6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

VUOSILUOKAT 7-9

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielen opiskelulle ominaisia strategioita.

KUNNALLISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT SEKÄ ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) JA ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) VUOSILUOKITTAIN /
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT

Kunnalliset tavoitteet ja sisällöt on jaoteltu vuosiluokittain. Kuitenkin erilaisista opetusjärjestelyistä johtuen ne voidaan toteuttaa myös eri järjestyksessä.