4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet
ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot,
yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5
esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen
4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen
opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön
toteuttamiselle.
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että
kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin
tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä
ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea
suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä
jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman
tukimuodon tarpeeseen.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua
oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä
tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset
lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan
aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan
onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On
tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät
tekijät.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea
heti tuen tarpeen ilmetessä5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan
oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen
toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen
varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa
tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja
pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle
tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia6. Tuen
oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja
kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti
suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään
sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja
sen tasoisena kuin se on tarpeellista.
Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista
ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa.
Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen
havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa
tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.
Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää
näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin
joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan
siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen
jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta
perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai
perusopetuksessa koulusta toiseen.
Tuki erityisissä tilanteissa
Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä
tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena
ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään
sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin
se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista7.
Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu,
jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus
kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa
olevista lapsista ja nuorista8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen
lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus10.
Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan
koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön
ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.
Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa
tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee
ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle.
Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan
sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan.11
Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman
perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen
tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.
__________________________________________________________________________
5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §
7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.
8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.
9 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999)
10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.
11 Perusopetuslaki 17 § 5 mom. (642/2010)
ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot,
yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5
esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen
4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen
opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön
toteuttamiselle.
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että
kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin
tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä
ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea
suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä
jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman
tukimuodon tarpeeseen.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua
oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä
tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset
lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan
aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan
onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On
tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät
tekijät.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea
heti tuen tarpeen ilmetessä5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan
oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen
toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen
varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa
tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja
pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle
tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia6. Tuen
oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja
kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti
suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään
sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja
sen tasoisena kuin se on tarpeellista.
Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista
ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa.
Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen
havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa
tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.
Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää
näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin
joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan
siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen
jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta
perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai
perusopetuksessa koulusta toiseen.
Tuki erityisissä tilanteissa
Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä
tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena
ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään
sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin
se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista7.
Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu,
jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus
kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa
olevista lapsista ja nuorista8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen
lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus10.
Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan
koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön
ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.
Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa
tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee
ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle.
Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan
sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan.11
Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman
perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen
tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.
__________________________________________________________________________
5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §
7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.
8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.
9 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999)
10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.
11 Perusopetuslaki 17 § 5 mom. (642/2010)
