5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Valtakunnallinen opetussuunnitelma
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden
vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa
oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää
11 vuotta39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille
annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta40. Tarkoitus
on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa
mahdollisimman hyvin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä
ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti
vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea
sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.41 Päätös pidennetystä
oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.
Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri
hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn
oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää,
osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen
kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen,
tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää
vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:
• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna,
kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen
kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä
vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden
vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä
vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi
vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin43
eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä
aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle
laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen
alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden
opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista
kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi
ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa
määrätään44.
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä
päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy
yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmassa määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien
oppilaiden opetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö esiopetuksen ja
muun varhaiskasvatuksen kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja
työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen
liittyvä menettely. Opetussuunnitelmassa päätetään myös, miten oppiaineita
mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin.
Kuinka toteutetaan Ylöjärvellä?
_____________________________________________________________
39 Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
40 Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
43 Perusopetuslaki 27 §
44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.
vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa
oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää
11 vuotta39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille
annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta40. Tarkoitus
on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa
mahdollisimman hyvin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä
ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti
vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea
sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.41 Päätös pidennetystä
oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.
Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri
hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn
oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää,
osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen
kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen,
tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää
vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:
• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna,
kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen
kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä
vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden
vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä
vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi
vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin43
eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä
aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle
laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen
alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden
opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista
kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi
ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa
määrätään44.
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä
päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy
yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmassa määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien
oppilaiden opetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö esiopetuksen ja
muun varhaiskasvatuksen kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja
työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen
liittyvä menettely. Opetussuunnitelmassa päätetään myös, miten oppiaineita
mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin.
Kuinka toteutetaan Ylöjärvellä?
_____________________________________________________________
39 Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
40 Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
43 Perusopetuslaki 27 §
44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.
