5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu
Valtakunnallinen opetussuunnitelma
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon
sijasta toiminta-alueittain45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti
sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua
järjestää toiminta-alueittain46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon
sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47. Opetussuunnitelmaan
kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,
sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn,
oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan
ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun
lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin
käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa.
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet
ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa
opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet
asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle
mielekkäitä.
Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos
oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa
eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain
järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.
Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun
henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain.
Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen
oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista
arviointia tai todistuksen liitteessä.
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta,
edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa
mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen
taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen,
tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen
liittyviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen
oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja
tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä
kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita
ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia
tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia
kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä
tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien,
kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen
kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista
sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan
itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen
kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii
käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen
tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien
kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista,
valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen
oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan
saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista
elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja,
asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osaalueita.
Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,
kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle
ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toiminta-alueittain tapahtuvan
opetuksen yleiset tavoitteet, toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet ja kuvataan
tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain.
Kuinka toteutetaan Ylöjärvellä?
______________________________________________________________
45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.
46 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
47 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
sijasta toiminta-alueittain45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti
sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua
järjestää toiminta-alueittain46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon
sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47. Opetussuunnitelmaan
kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,
sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn,
oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan
ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun
lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin
käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa.
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet
ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa
opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet
asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle
mielekkäitä.
Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos
oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa
eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain
järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.
Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun
henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain.
Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen
oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista
arviointia tai todistuksen liitteessä.
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta,
edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa
mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen
taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen,
tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen
liittyviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen
oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja
tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä
kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita
ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia
tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia
kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä
tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien,
kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen
kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista
sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan
itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen
kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii
käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen
tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien
kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista,
valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen
oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan
saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista
elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja,
asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osaalueita.
Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,
kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle
ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toiminta-alueittain tapahtuvan
opetuksen yleiset tavoitteet, toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet ja kuvataan
tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain.
Kuinka toteutetaan Ylöjärvellä?
______________________________________________________________
45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.
46 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
47 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
