5.4.1 Oppilashuolto
Valtakunnallinen opetussuunnitelma
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja
fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä
sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen
järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä
oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto
sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.66
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista
vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan
ja huoltajan kanssa.67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista
ja tervettä kasvua ja kehitystä.
Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää
hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa.
Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta
kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään
myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan
tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimisja
kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää
kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten
luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan
yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan
huomioon koulun arjessa68.
Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien
sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen
ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden
edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta
vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista
ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten
suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista
yhteistyötä.69 Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista
hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa
tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa.
Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön
ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa.
Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen
mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden
johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen
selvittämiseksi.70
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen
oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee
turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä
ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle.
Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen
asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.71
Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa
yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan
sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten
kanssa72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista,
käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön
järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten
poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä
yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden
ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja
hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön
yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa
yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri
toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa
asiassa73, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3.
Kouluruokailu
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti
järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74. Ruokailuhetki
on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja
kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen
järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen
merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon
virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun
suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan
henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon
henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan
yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä
tarpeissa.75
______________________________________________________________________________________________________
66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja
Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §
67 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja
Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §
68 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä
valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15 §, Lastensuojelulaki 9 §
69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja
12 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 §
70 Lastensuojelulaki 25 § 1
71 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010)
72 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
73 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)
74 Perusopetuslaki 31 § 2 mom.
75 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. ja 31 a §
fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä
sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen
järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä
oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto
sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.66
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista
vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan
ja huoltajan kanssa.67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista
ja tervettä kasvua ja kehitystä.
Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää
hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa.
Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta
kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään
myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan
tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimisja
kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää
kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten
luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan
yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan
huomioon koulun arjessa68.
Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien
sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen
ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden
edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta
vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista
ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten
suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista
yhteistyötä.69 Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista
hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa
tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa.
Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön
ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa.
Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen
mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden
johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen
selvittämiseksi.70
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen
oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee
turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä
ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle.
Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen
asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.71
Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa
yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan
sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten
kanssa72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista,
käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön
järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten
poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä
yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden
ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja
hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön
yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa
yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri
toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa
asiassa73, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3.
Kouluruokailu
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti
järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74. Ruokailuhetki
on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja
kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen
järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen
merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon
virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun
suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan
henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon
henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan
yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä
tarpeissa.75
______________________________________________________________________________________________________
66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja
Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §
67 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja
Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §
68 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä
valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15 §, Lastensuojelulaki 9 §
69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja
12 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 §
70 Lastensuojelulaki 25 § 1
71 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010)
72 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
73 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)
74 Perusopetuslaki 31 § 2 mom.
75 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. ja 31 a §
