Suomi

Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska).

SUOMEN KIELI

Ruotsinkielisen perusopetuksen suomen opetuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa yksikielisille ruotsinkielisille oppilaille sellaiset tiedot ja taidot maan enemmistökielessä, että he tulevat toimeen tyydyttävästi niin suullisesti kuin kirjallisestikin jokapäiväisissä kielitilanteissa ja rohkenevat ottaa osaa joukkoviestimien tarjoamaan tietoon, ajankohtaisiin kysymyksiin ja viihteeseen myös suomen kielellä. Aineen opintoihin kuuluvat jonkinlainen suomen kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemus ja kielen rakenteen, tehtävän ja kielellisen vaihtelun perustuntemus. Kaksikielisille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus kehittää ja syventää aiempia tietojaan ja taitojaan erillisen äidinkielenomaisen oppimäärän mukaisesti. 

SUOMI A-KIELENÄ

Suomen kielen A-oppimäärän mukaista opetusta annetaan silloin, kun aineen opinnot aloitetaan yhteisenä kielenä vuosiluokilla 1–6, tavallisimmin 3. luokalla, sekä myös silloin, jos oppilas ei ole niin kaksikielinen, että hän kykenisi osallistumaan äidinkielenomaisen oppimäärän mukaiseen opetukseen. Myös ne oppilaat, jotka ovat valinneet jonkin muun yhteisen kielen 3. luokalla ja jotka aloittavat suomen kielen opintonsa vapaaehtoisena kielenä (A2) hieman myöhemmin, saavat A-oppimäärän mukaista suomen kielen opetusta. 

VUOSILUOKAT 1–2

Suomen kielen opetus voidaan aloittaa jo 1. tai 2. luokalla johdattelevana opetuksena. Opetuksessa keskitytään kielen kuunteluun, toistamiseen ja puhumiseen konkreettisissa, havainnollisissa ja mielellään leikinomaisissa tilanteissa. Tärkeitä sanoja ja sanontoja voidaan kirjoittaa muistiin oppimisen tueksi. Opetus integroidaan oppilaan kokemusmaailmaan tai muissa aineissa jo käsiteltyihin teemoihin ja sisältöihin. 

TAVOITTEET

Vuosiluokkien 1–2 opetuksessa oppilas
· tutustuu suomen kieleen ja tilanteisiin, joissa kieltä käytetään oppilaiden lähiympäristössä
· rohkaistuu puhumaan suomea sana- ja sanontatasolla kielen kuuntelemisen ja ymmärtämisen avulla
· saa perustan suomen kielen opinnoille ja tulee tietoiseksi suomen ja ruotsin kielten peruseroista sanaston ja ilmaisutapojen suhteen
· omaksuu positiivisen asenteen suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan sekä kieliä ja kieltenoppimista kohtaan yleisesti. 

KESKEISET SISÄLLÖT

· aiheet, teemat, sanat ja sanonnat jokapäiväisestä elämästä kotona, koulussa ja lähiympäristössä
· suomalaisia lauluja, sananparsia, loruja, leikkejä ja tietoa siitä, millä tavalla ja minkälaisissa tilanteissa suomen kieltä tarvitaan oppilaan lähiympäristössä, tiedotusvälineissä ja muualla Suomessa

VUOSILUOKAT 3–6

Vuosiluokilla 3–6 oppilas omaksuu arkipäivän kielitilanteiden ja aihepiirien perussanaston sekä tärkeimmät rakenteet siten, että hän ymmärtää, kykenee reagoimaan ja vastaamaan puhutteluun sekä uskaltaa ilmaista itseään suomen kielellä. Oppilaalle kehittyy positiivinen asenne suomen kieltä kohtaan ja hän kokee osaavansa ja haluavansa oppia sitä. Perusopintoihin kuuluu myös maan kaksikieliseen kulttuuriperintöön, kuten eri paikkoihin, tapoihin, sananparsiin, lauluihin ja kertomuksiin, tutustumista. 

TAVOITTEET
Vuosiluokilla 3–6 oppilas oppii suomen kielen perussanaston, ilmaisuvaraston ja perusrakenteet niin, että hän
· ymmärtää sekä reagoi ja kykenee vastaamaan puhutteluun, henkilökohtaisiin kysymyksiin, kehotuksiin ja toiveisiin ainakin rutiininomaisissa arkipäivän tilanteissa
· kykenee keskustelemaan yksinkertaisin sanoin oppimäärän aiheista, teemoista, kuvista tai niihin liittyvistä tilanteista
· osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään; selviytyy muutamista hyvin tavallisista jokapäiväisistä tilanteista, esimerkiksi tapaamisista ja puhelinkeskusteluista
· ymmärtää lyhyitä arkipäivän asioita käsitteleviä tarinoita ja dialogeja, tapahtumakuvauksia sekä hyvin yksinkertaisia ohjeita
· osaa kirjoittaa viestejä ja lyhyitä tarinoita tutuista aihepiireistä sekä kirjoittaa sellaisia yksinkertaisia virkkeitä, kysymyksiä ja vastauksia, jotka ovat olleet esillä oppimistilanteissa
· tietää mitä tavalliset sanat, sanonnat ja virkkeet tarkoittavat ruotsiksi; osaa tarvittaessa kääntää joitakin lyhyitä fraaseja ja virkkeitä suomesta ruotsiin ja ruotsista suomeen tarvittavia apuvälineitä hyödyntäen.

KESKEISET SISÄLLÖT
Aihepiirit, tilanteet ja tehtävät
· toimialoja, ammatteja, apuvälineitä, liikennevälineitä ja ajanilmauksia
· paikkoja ja tapahtumia kotona, koulussa ja lähiympäristössä
· luonto, liikunta ja harrastukset
· pukeutuminen, tavat, ravinto ja terveys
· tunteet; kielen perustehtävät erityisesti puheessa, kuten tervehtiminen, kiittäminen, näyttäminen, kysyminen, toivottaminen, pyytäminen, kertominen sekä tunteiden ja mielipiteiden esittäminen suomen kielellä

Rakenteet
· suomen kielen tärkeimmät kysymyssanat ja pronominit, teemamuodot ja paikallissijat yksikössä, lukusanat ja suomen partitiivin käyttö määrän ja hinnan ilmauksissa
· aktiivimuotoisen verbin perustaivutus, myönteisiä ja kielteisiä lauseita, yksinkertaisia tapoja esittää kysymyksiä ja antaa vastauksia, verbin perusmuoto sekä joitakin objektin taivutuksen perussääntöjä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Tasot ovat suuntaa-antavia. Arvosanan antamisessa voidaan vielä 6. luokalla ottaa jossain määrin huomioon oppilaiden vaihtelevat kontaktit suomen kieleen. On kuitenkin tärkeää, että saman kunnan ja samankaltaisten kielialueiden arvioinnissa noudatetaan samoja kriteerejä. Liitteessä ilmaistujen eri taitotasovaatimusten lisäksi oppilaiden tulee kyetä ilmaisemaan muutamia suomen ja ruotsin kielen tärkeimpiä eroja sekä hallita perustietoja, kuten esimerkiksi nimiä, paikkakuntia, paikkoja ja tapoja Suomessa. Tietojen ja taitojen omaksumisen ja niiden ilmaisun ohella oppilaan tulee osoittaa perehtyneisyytensä sellaisten työmuotojen ja oppimisstrategioiden hallinnassa, joita tarvitaan suomen kielen ja kielten oppimisessa yleisesti. 

VUOSILUOKAT 7–9 

Vuosiluokilla 7–9 sanavarasto ja kielellisten rakenteiden hallinta kehittyy niin, että oppilaat ymmärtävät erilaisia, pitkähköjäkin tekstejä ja rohkenevat keskustella suomeksi; he kykenevät ilmaisemaan ajatuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan aiempaa yksityiskohtaisemmin myös muodollisissa tilanteissa. Samanaikaisesti kehittyvät opetussuunnitelman eheyttäviin aihekokonaisuuksiin ja muiden aineiden opetukseen yhteydessä olevat kirjoitustaito, yleinen kielitaito sekä yhteiskunnallinen tietoisuus ja kulttuurituntemus. 

TAVOITTEET
Yllä mainittujen tavoitteiden lisäksi perusopetuksen lopussa 
oppilas
· seuraa autenttista suomenkielistä keskustelua tutuista aihepiireistä silloin, kun keskustelu ei ole liian nopeatempoista tai erityisen huolittelematonta tai murteellista sekä ottaa jossain määrin osaa keskusteluun 
· ymmärtää myös lyhyiden tekstien, dialogien, asiatekstien, ohjeiden ja tuttuja aiheita käsittelevien puhelinkeskustelujen keskeisen sisällön ja tärkeät yksityiskohdat sekä osaa reagoida niihin ja selostaa niiden keskeisen sisällön
· osoittaa ymmärtävänsä suomenkielisten uutisten ja säätiedotusten, mainosten, ohjeiden ja tärkeiden tai häntä kiinnostavien ohjelmien tai helppojen artikkeleiden keskeisen sisällön
· selviytyy jokapäiväisistä suullisista palvelutilanteista ja ilmaisee vähintään auttavasti omia toiveitaan ja mielipiteitään niissä
· kirjoittaa viestejä ja kirjeitä, lyhyitä tarinoita, yhteenvetoja ja mielipidekirjoituksia henkilökohtaisista ja jokapäiväisistä aiheista; osaa sanakirjaa apuna käyttäen kääntää yksinkertaisia virkkeitä tai tutusta aiheesta kirjoitetun lyhyen tekstin suomen kielestä ruotsin kielelle tai suomentaa sen
· osoittaa yleistietoutensa ja perustietoutensa suomalaisesta kulttuurista ja lukee helppoja kaunokirjallisia tekstejä ohjauksen avulla tai apuvälineitä hyödyntäen. 

KESKEISET SISÄLLÖT
Aihealueet, tilanteet ja tehtävät 
· luonto ja vapaa-aika, matkailu, elinympäristö ja nähtävyydet
· kauppa ja palvelu, työ ja tekniikka, kulutus, seurustelu ja terveys
· viestintä ja yhteiskunta
· eri kielimuodot, suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri; 
· käytännön kannalta tärkeitä kielen tehtäviä, kuten eri tapoja kysyä ja vastata, kertoa, kuvailla, epäillä, käskeä ja selostaa

Rakenteet
· perusverbiopin kertaus, monikon taivutus, astevaihtelu, possessiivisuffiksi, yhdysverbejä ja passiivimuotoisia verbejä, tavallisia tapoja ilmaista ehdollista, mahdollista ja pakollista toimintaa käytännön kielenkäyttötilanteissa
· adjektiivin ja adverbin vertailu ja III infinitiivi 
· muita nominaali-ilmauksia ja tavallisimpia lauseenvastikkeita niin, että oppilas ymmärtää autenttista tekstiä 
· suomen subjektin ja objektin perussäännöt

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Vuosiluokkien 3–6 arvioinnin pääpaino on suomen kielen puhumisessa, oppimisvalmiuksissa sekä keskeisten sanojen ja rakenteiden hallitsemisessa. Vuosiluokilla 7–9 arvioidaan näiden lisäksi erikseen luetun ymmärtämistä, lyhyiden tekstien kirjoittamistaitoa, mielenkiintoa suomen kielen opiskelua kohtaan sekä jo omaksuttuja tietoja Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista. Jokaisen jakson aikana sekä myös niiden jälkeen suoritetussa arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden opiskelukyky ja kielenoppimiskyky sekä heidän työtapansa ja viestintätaitonsa. 

SUOMI B-KIELENÄ

Tämä oppimäärä on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät ole aloittaneet suomen kielen opintojaan A-kielenä luokkien 3–6 aikana. Oppimäärän päätavoitteena on, että oppilaat oppivat ainakin auttavasti ymmärtämään suomen kieltä jokapäiväisissä tilanteissa ja myös rohkenevat ilmaista itseään niissä. Samalla luodaan pohja suomen kielen jatko-opinnoille sekä annetaan tietoa suomalaisista tavoista ja suomalaisesta kulttuurista. Myös tähän oppimäärään perustuvaa jatko-opetusta tarjotaan lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. 

VUOSILUOKAT 7–9

TAVOITTEET
Oppilas
· ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä ja yksinkertaista suomenkielistä keskustelua rutiininomaisissa arkipäivän tilanteissa; reagoi, vastaa ja kertoo itsestään sekä keskustelee yhdessä käsitellyistä aiheista
· ymmärtää lyhyitä tekstejä ja katkelmia, esimerkiksi tarinoita, dialogeja, opasteita ja mainoksia arkipäivän asioista; kykenee ainakin sanakirjan avulla ottamaan selvää ilmoitusten keskeisestä sisällöstä ja joukkoviestimien otsikoista; osaa kirjoittaa oppimäärän aihepiireihin liittyviä henkilökohtaisia viestejä, lyhyitä vastauksia ja tarinoita sekä hallitsee tyydyttävästi usein esiintyvien sanojen kirjoituksen ja tärkeimmät opitut perusrakenteet
· osoittaa yllämainituissa yhteyksissä suomalaisten tapojen ja yleisten asioiden perustuntemusta, omaa positiivisen asenteen suomen kieltä kohtaan ja haluaa oppia lisää.

KESKEISET SISÄLLÖT
Aihepiirit ja tilanteet
· kodin, koulun ja lähiympäristön henkilöitä, paikkoja, ominaisuuksia, aikoja ja tapahtumia
· liikenne, palvelutilanteet, hinnat ja erilaiset apuvälineet
· Suomen luonto ja nähtävyyksiä
· ravinto ja terveys
· liikunta ja harrastukset
· seurustelu, tunteet ja kielen perustehtävät erityisesti puheessa, esimerkiksi tervehtiminen, kiittäminen, kysyminen, vastaaminen, näyttäminen, toivottaminen, kertominen, mielipiteen ilmaisu

Rakenteet
· kysymyssanat ja tavalliset pronominit, sijataivutus yksikössä, monikon partitiivi, verbitaivutus aktiivissa, erityisesti preesens ja imperfekti, eri tapoja ilmaista toivomuksia ja määräyksiä, I infinitiivi modaalisten apuverbien yhteydessä, konditionaali-ilmauksia ja III infinitiivin rakenteita
· kysymyksiä ja vastauksia, myönteisiä ja kielteisiä lauseita sekä objektin perussäännöt

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Tämän lisäksi oppilaiden tulee osoittaa perehtyneisyytensä suomen kielen erityispiirteisiin, maan nähtävyyksiin ja kulttuuriin sekä osoittaa positiivista asennetta, sellaista opiskelutapaa ja sellaisia opiskelustrategioita, joita tarvitaan suomen kielen jatko-opinnoissa. 

ÄIDINKIELENOMAINEN SUOMI

Äidinkielenomaisen suomen oppimäärän tavoitteena on antaa suomenruotsalaisten peruskoulujen kaksikielisille oppilaille mahdollisuus parantaa ja syventää kotona tai lähiympäristössä omaksumaansa käytännön kielitaitoa, tehdä heidät tietoisiksi kielestään, kulttuuriperinnöstään ja kaksikielisestä identiteetistään. Äidinkielenomainen suomen kielen opetus antaa mahdollisuuden järjestää myös yksikielisten ruotsinkielisten oppilaiden opetus täsmällisemmin ja arvioida heitä paremmin, sillä eri kielitaustan omaavia ja eri oppimäärien mukaista opetusta saaneita oppilaita ei silloin tarvitse opettaa yhdessä ja verrata toisiinsa. 

VUOSILUOKAT 1–6

TAVOITTEET
Vuosiluokkien 1–6 äidinkielenomaisen suomen opetuksen tavoitteena on, että kaksikielinen oppilas
· tulee tietoisemmaksi kielenkäytöstään, suomen kielen rakenteesta, sanastosta ja merkityksistä, jotta hän pystyisi paremmin pitämään kielet erillään ja rikastuttamaan kieltään sekä suullisesti että kirjallisesti
· oppii lukemaan ja kirjoittamaan suomea lähtökohtanaan omat kielelliset kykynsä
· syventää ja rikastuttaa eri aihepiirejä koskevaa sanavarastoaan ja oppii pitämään puhekielen, slangin ja yleiskielen erillään toisistaan 
· oppii lukemaan ikäkaudelleen soveltuvaa kirjallisuutta suomeksi ja tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön muun muassa sananparsien, tapojen, laulujen, runojen ja perinteiden muodossa mielellään niitä ruotsalaiseen kulttuuriperintöön verraten ja oppisisältöjä koulun muihin oppiaineisiin integroiden 
· omaksuu positiivisen asenteen kumpaakin kansalliskieltämme kohtaan ja muodostaa realistisen kuvan kyvyistään, niin että hän osaa ja halua lukea, kuunnella ja oppia suomea paremmin myös itsenäisesti.

KESKEISET SISÄLLÖT
· pitkähköjä tekstejä, esimerkiksi kaunokirjallisia kertomuksia ja helpohkoja asiatekstejä samoista aihepiireistä kuin A-suomessa
· yleiskieli ja sen vertaaminen slangiin ja murteeseen
· suomalaisia lauluja, runoja, leikkejä ja juhlapyhiä
· luonto- ja paikkatietoutta
· äänteiden kesto ja sananloppu
· sanojen yhteen ja erilleen kirjoittaminen
· vaikeahkojen sanojen taivutus
· verbimuodot aktiivissa ja passiivissa
· suomen partitiivi, objektin sijamuotojen käyttö, verbin rektio
· suomen genetiivi ja paikallissijat ja niiden vertaaminen ruotsin prepositioihin

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kriteerit ovat suuntaa-antavia ja niitä sovelletaan vielä 6. luokalla ottamalla huomioon kieliympäristö ja äidinkielenomaisen suomen opetuksen määrä. Kullakin asteella ilmaistujen taitotasojen lisäksi oppilaiden tulee osoittaa olevansa tietoisia kielestään ja kielitaidostaan, haluavansa tarkastella ja korjata kieltään niin puheessa kuin kirjoituksessa ja omaavansa perustiedot suomen ja ruotsin kielen eroista. Heidän tulee myös osoittaa mielenkiintoa lukemista kohtaan ja hallita ikäkaudelleen soveltuvan kaunokirjallisuuden lukemisen suomen kielellä. 

VUOSILUOKAT 7–9

TAVOITTEET
Vuosiluokkien 7–9 äidinkielenomaisen suomen opetuksen tavoitteena on, että kaksikielinen oppilas
· syventää kielitietoisuuttaan ja kielentuntemustaan niin, että hän kykenee analysoimaan, parantamaan, kehittämään ja käyttämään kieltä vaihtelevasti sekä suullisesti että kirjallisesti
· oppii keskustelemaan luonnollisesti ja vivahteikkaasti suomen kieltä käyttäen myös muista kuin arkisista aiheista, pitämään lyhyitä suullisia esityksiä ja selostamaan tapahtumia ja kertomuksia
· oppii lukemaan myös pitempiä ja vaikeampia asiatekstejä ja erilaisia kaunokirjallisia tekstejä, pohtimaan niiden sisältöä sekä selittämään idiomaattisten sanojen ja ilmaisujen merkityksen
· oppii jäsentämään ja kirjoittamaan kertomuksia ja selontekoja hyvällä suomen kielellä sekä korjaamaan ja parantamaan tuotoksiaan ohjeiden mukaan
· oppii seuraamaan yhteiskunnan tapahtumia ja ajankohtaisia kysymyksiä joukkotiedotusvälineistä sekä suomen että ruotsin kielellä, tekemään selkoa lukemastaan tai kuulemastaan ja ottamaan siihen kantaa 
· on lukenut suomenkielistä kirjallisuutta ja on kiinnostunut jatkamaan ikäkaudelle soveltuvan kirjallisuuden lukemista sekä osaa kertoa jotakin suomalaisesta kulttuuriperinnöstä kirjallisuudessa, taiteessa ja musiikissa.

KESKEISET SISÄLLÖT
Aihealueet
· luonto- ja ympäristötietous
· terveys ja seurustelu, vaatteet ja muoti
· kauppa ja palvelu, vapaa-aika ja liikunta, ammatit ja koulutus, kulttuuri sekä tunnetut suomalaiset henkilöt, joukkotiedotusvälineet ja yhteiskunta
· puhelimen, sähköpostin ja Internetin käyttö
· kirjallisuus, elokuva ja musiikki
· eri taiteenlajeja ja tyylilajeja

Kielioppi ja oikeakielisyys
· vaikeita taivutustyyppejä, aktiivi- ja passiivimuotoisten verbien käyttö, tapaluokat
· lukusanojen ja pronominien taipuminen ja käyttö
· infinitiivit sekä yksipersoonaisia ilmauksia
· sivulauseet ja lauseenvastikkeet
· kirjoitussääntöjä sekä sanojen lyhentämissääntöjä
· tekstien jäsentäminen, muokkaaminen ja korjaaminen
· muodolliset ja epämuodolliset puhetilanteet
· kielenhuolto

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Tämän oppimäärän mukaan opiskelleet kaksikieliset oppilaat on arvioitava kyseisen oppimäärän eikä A-oppimäärän kriteerien mukaisesti. Kyseiset oppilaat arvioidaan siten eri kriteerien mukaan kuin yksikieliset ruotsinkieliset oppilaat. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaan taitotason tulee olla vähintään B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) kielen ymmärtämisessä ja puhumisessa sekä vähintään B1.2 (sujuva peruskielitaito) kirjoittamisessa. Tämän lisäksi oppilaiden on kyettävä sopeuttamaan puheensa tilanteen edellyttämällä tavalla (käyttämään hyvää yleiskieltä ainakin muodollisissa tilanteissa), pitämään suomen ja ruotsin sanat, ilmaukset, merkitykset ja lauserakenteet erillään, osoittamaan halua tarkastella ja kehittää kielitaitoaan ja kaksikielisyyttään sekä hallittava perustiedot suomalaisesta kulttuurista ja kaunokirjallisuudesta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kyky opiskella suomea, hänen huolellisuutensa ja kommunikointitaitonsa sekä halukkuutensa oppia uusia asioita suomen kielellä ja myös suomen kielestä. 
Jos oppilas on opiskellut vain osan vuosiluokistaan äidinkielenomaisen suomen oppimäärän mukaan, merkitään päättötodistukseen se oppimäärä, jota hän on opiskellut suurimman osan ajastaan ja hänen osaamisensa arvioidaan myös kyseisen oppimäärän mukaan.